Vuodesta 2000 lähtien olemme yhdistäneet luonnon oman puolustusjärjestelmän ja modernin tieteen. Abilarin tutkittuun tietoon perustuvat tuotteet tarjoavat turvallista ja tehokasta paranemista sekä ihmisille että heidän parhaille ystävilleen.
Repolar Pharmaceuticalsilla on ISO 13485 -sertifiointi, joka on lääkinnällisten laitteiden suunnittelun ja valmistuksen kansainvälinen laatustandardi.
MG
Maryam Ghanbarirad, PhD
Maryam Ghanbarirad toimii laatu- ja tuotekehityspäällikkönä ja vastaa Repolarin ISO 13485 -sertifioidusta laadunhallintajärjestelmästä ja tuotekehityksestä. Hän tekee tiivistä yhteistyötä tutkimusryhmän kanssa, jotta uudet tutkimustulokset muuttuvat hyvin dokumentoiduiksi tuotteiksi.
Tutkimus ja tuotekehitys ovat olleet Repolar Pharmaceuticals Oy:n kulmakivi vuodesta 2002, jo ennen yrityksen virallista perustamista. Yrityksen monitieteinen tutkimusryhmä edustaa lääketiedettä, mikrobiologiaa, mykologiaa, kemiaa, metsätiedettä ja teknologiaa, ja se on osoittanut tieteellisesti pihkan ja pihkapohjaisten tuotteiden turvallisuuden ja tehon. Abilarin pihkateknologiaa tukevat lisäksi kliiniset tutkimukset, joita on tehty yhdessä lääketieteen asiantuntijoiden kanssa eri puolilla Pohjoismaita, ja yritys kartuttaa näyttöään edelleen uusilla tutkimuksilla ja yhteistyöhankkeilla.
AS
Arno Sipponen
Arno Sipponen (LT, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, haavanhoidon erityispätevyys) on kuusenpihkan lääkinnällisen käytön uranuurtaja ja Abilar-brändin perustaja. Hänen uraauurtava tutkimuksensa ja innovaationsa kuusenpihkan antimikrobisista ja haavoja parantavista ominaisuuksista saivat alkunsa hänen työskennellessään terveyskeskuslääkärinä Suomen Lapissa. Tohtori Sipposella on ollut keskeinen rooli perinteisen perinnetiedon muuntamisessa tieteellisesti todennetuiksi haavanhoidon innovaatioiksi. Hän on ollut mukana kirjoittamassa lukuisia vertaisarvioituja tieteellisiä julkaisuja ja esitellyt tutkimustuloksiaan kansainvälisissä lääketieteellisissä konferensseissa ja tieteellisillä foorumeilla.
JJJ
Kaikkien tuotteiden tieteellinen perusta on tutkimus, jota on tehty kuusenpihkasta ja sen tehosta ihmisten ja eläinten hoidossa. Repolar Pharmaceuticalsin patentoitu Resol-teknologia, joka kehitettiin näiden varhaisten havaintojen pohjalta, muuntaa pihkan luontaisen antimikrobisen tehon nykyaikaisiksi, tahmaamattomiksi valmisteiksi, joita käytetään koko Abilar-tuotesarjassa.
Abilar Haavasalvaa on tutkittu kliinisissä tutkimuksissa painehaavojen ja komplisoituneiden leikkaushaavojen hoidossa, terveillä vapaaehtoisilla tehdyssä ihon turvallisuustestissä sekä laboratoriotutkimuksissa, joissa selvitettiin sen antimikrobista vaikutusta. Alla ovat vertaisarvioidut tutkimukset, kustakin yleistajuinen tiivistelmä ja linkki alkuperäiseen julkaisuun. Tuotteiden saatavuus vaihtelee maittain.
Kliiniset tutkimukset
Tulokset: Kuuden kuukauden tutkimuksessa, jossa oli 37 potilasta, haavat paranivat täysin pihkasalvalla hoidetuista 12 potilaalla 13:sta (92 %) ja hydrokolloidisidoksella hoidetuista 4 potilaalla 9:stä (44 %). Myös haavojen bakteeriviljelyt muuttuivat negatiivisiksi nopeammin pihkaryhmässä. Tutkimusympäristö: 11 perusterveydenhuollon sairaalaa.
Sipponen A, Jokinen JJ, Sipponen P, Papp A, Sarna S, Lohi J. British Journal of Dermatology, 2008;158:1055–62. Lue tutkimus →
Mitä tutkimuksessa havaittiin: 82 potilaan potilastietojen katsauksessa, joiden raajoissa (käsissä tai jaloissa) oli krooninen, hankalasti paraneva haava, haavan keskimääräinen pituus pieneni kuuden viikon aikana noin 96 % 10 %:n pihkasalvalla verrattuna noin 63 %:iin hopeasulfadiatsiinilla, joka on laajasti käytetty paikallinen antimikrobinen valmiste. Ero oli tilastollisesti merkitsevä viikosta 2 alkaen, eikä pihkasalvan käytön yhteydessä kirjattu infektioita tai haittavaikutuksia. Koska tutkimus tarkasteli potilastietoja takautuvasti eikä hoitoja arvottu satunnaisesti, se osoittaa yhteyden mutta ei todista syy-seuraussuhdetta.
Tutkimusympäristö: erikoistunut haavaklinikka Limassa, Perussa. Repolar toimitti tuotenäytteitä, mutta ei rahoittanut eikä tilannut tutkimusta.
Salcedo Molina GR, Chau Ramos EA, Chau Ramos CA. Vive Revista de Investigación en Salud, 2026;9(26). Lue tutkimus (espanjaksi) →
Tulokset: Pienessä tutkimuksessa oli 23 potilasta, joiden haavat paranivat hitaasti leikkauksen jälkeen. Kaikki haavat paranivat täysin pihkasalvalla, keskimäärin noin kuudessa viikossa (43 päivää). Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, joten se kertoo, miten haavat paranivat pihkasalvalla, mutta ei sitä, miten ne olisivat parantuneet muilla hoidoilla.
Sipponen A, Kuokkanen O, Tiihonen R, Kauppinen H, Jokinen JJ. International Journal of Dermatology, 2012;51:726–32. Lue tutkimus →
Turvallisuus
Tulokset: Epikutaanitestissä, johon osallistui 207 tervettä aikuista, pihkasalvaa levitettiin iholle toistuvasti kolmen viikon ajan, ja testi tehtiin uudelleen lepojakson jälkeen. Noin 3 %:lla esiintyi lievää, ohimenevää punoitusta levitysvaiheen aikana, eikä kenelläkään ilmennyt reaktiota lopputestissä. Salva ei siis aiheuttanut allergista herkistymistä. Henkilöiden, joilla on todettu hartsiallergia (kolofoniumallergia), tulee silti olla varovaisia.
Yamileva K, Multia E. Cutaneous and Ocular Toxicology, 2025;1–10. Lue tutkimus →
Laboratoriotutkimukset
Tulokset: Laboratoriotesteissä puhdas kuusenpihka tappoi kaikki testatut mikrobit 24 tunnin kuluessa, mukaan lukien Staphylococcus aureus, MRSA, E. coli, Pseudomonas aeruginosa ja Candida albicans. Salva, jossa oli 10 % pihkaa, vähensi merkittävästi S. aureusta ja MRSA:ta 24 tunnin kuluessa ja kaikkia muita testattuja mikrobeja neljän päivän kuluessa.
Sipponen A, Laitinen K. APMIS, 2011;119:720–24. Lue tutkimus →
Tulokset: Elektronimikroskoopilla tarkasteltuna kuusenpihkalle altistetuilla Staphylococcus aureus -bakteereilla oli paksuuntuneet soluseinät ja vaurioitunut solukalvo. Tutkijat päättelivät, että pihka heikentää bakteereja häiritsemällä niiden energiantuotantoa.
Sipponen A, Peltola R, Jokinen JJ, Laitinen K, Lohi J, Rautio M, Männistö M, Sipponen P, Lounatmaa K. Ultrastructural Pathology, 2009;33:128–35. Lue tutkimus →
Abilar Kynsisienen hoitoainetta, 30 % pihkaa sisältävää lakkaa, on tutkittu varpaankynsien kynsisientä koskevassa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa ja havainnoivassa tutkimuksessa sekä laboratoriotutkimuksissa, joissa selvitettiin kuusenpihkan sienivaikutusta. Alla ovat vertaisarvioidut tutkimukset, kustakin yleistajuinen tiivistelmä ja linkki alkuperäiseen julkaisuun. Abilar Kynsisienen hoitoaine ei ole saatavilla kaikissa maissa.
Kliiniset tutkimukset
Tulokset: Tutkimuksessa oli 73 potilasta. He käyttivät joko 30 % pihkalakkaa päivittäin yhdeksän kuukauden ajan, 5 % amorolfiinilakkaa kerran viikossa yhdeksän kuukauden ajan tai suun kautta otettavia terbinafiinitabletteja päivittäin kolmen kuukauden ajan. Kymmenen kuukauden kohdalla kynsisieni oli parantunut täydellisesti 13 %:lla pihkalakkaa, 8 %:lla amorolfiinia ja 56 %:lla terbinafiinia käyttäneistä. Pihkalakan teho oli samaa luokkaa kuin amorolfiinin, ja sen hoitokustannukset potilasta kohden olivat pienimmät, kun taas suun kautta otettu terbinafiini oli merkitsevästi tehokkaampi kuin kumpikaan paikallishoito.
Auvinen T, Tiihonen R, Soini M, Wangel M, Sipponen A, Jokinen JJ. British Journal of Dermatology, 2015;173:940–48. Lue tutkimus →
Tulokset: Tutkimuksessa 37 potilasta levitti pihkalakkaa päivittäin yhdeksän kuukauden ajan. Niistä 19 potilaasta, joilla oli laboratoriossa vahvistettu sieni-infektio ja jotka testattiin lopuksi, 13:lla (68 %) infektiota ei enää havaittu. Tutkimuksessa ei ollut vertailuryhmää, joten se kertoo, miten infektiot reagoivat pihkalakkaan, mutta ei sitä, miten ne olisivat reagoineet muihin hoitoihin.
Sipponen P, Sipponen A, Lohi J, Soini M, Tapanainen R, Jokinen JJ. Mycoses, 2013;56:289–96. Lue tutkimus →
Laboratoriotutkimukset
Tulokset: Laboratoriotesteissä kuusenpihka tehosi voimakkaasti kaikkiin testattuihin dermatofyytteihin, mukaan lukien kaikki Trichophyton-lajit, jotka aiheuttavat suurimman osan kynsisieni-infektioista. Se ei vaikuttanut Candida-hiivoihin eikä muihin testattuihin sieniin, ja mikroskoopissa havaittiin, että se vaurioitti sienten soluseiniä.
Rautio M, Sipponen A, Lohi J, Lounatmaa K, Koukila-Kähkölä P, Laitinen K. European Journal of Clinical Microbiology & Infectious Diseases, 2012;31:1783–89. Lue tutkimus →
Kyllä. Abilar Haavasalvaa on testattu painehaavoja koskevassa satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa (British Journal of Dermatology, 2008) ja Abilar Kynsisienen hoitoainetta varpaankynsien kynsisientä koskevassa satunnaistetussa tutkimuksessa (British Journal of Dermatology, 2015).
Resol-teknologia on Repolar Pharmaceuticalsin patentoima menetelmä, jolla metsäkuusen pihka jalostetaan stabiileiksi ja turvallisiksi valmisteiksi niin, että pihkan luontainen vaikutus säilyy.
Allergiset reaktiot ovat harvinaisia mutta mahdollisia. Epikutaanitestissä, johon osallistui 207 tervettä aikuista, pihkasalva ei aiheuttanut allergista herkistymistä, ja vain noin 3 %:lla esiintyi lievää, ohimenevää punoitusta. Henkilöiden, joilla on todettu hartsiallergia (kolofoniumallergia), tulee välttää valmistetta tai kysyä ensin neuvoa lääkäriltä. Katso ihon turvallisuustutkimus →
82 potilaan tutkimuksessa, joissa oli krooninen, hankalasti paraneva haava, Abilar Haavasalvalla hoidetut haavat pienenivät keskimäärin noin 96 % kuuden viikon aikana, kun hopeasulfadiatsiinilla vastaava luku oli noin 63 %. Tutkimus perustui yhden klinikan potilastietoihin, eikä se ollut satunnaistettu koe. Lue tutkimus →
Ei. Abilar käyttää lääkinnälliseen käyttöön tarkoitettua kuusen (Picea abies) pihkaa, jonka koostumus eroaa kolofoniumista eli männystä saatavasta jalostetusta hartsista, joka on tunnettu ihoallergeeni. Kolofoniumista puuttuu myös osa kuusenpihkan luontaisista yhdisteistä.
Laboratoriotesteissä kuusenpihka tappoi monenlaisia bakteereja ja hiivoja, mukaan lukien Staphylococcus aureus ja MRSA, ja salva, jossa oli 10 % pihkaa, vähensi näitä bakteereja merkittävästi 24 tunnin kuluessa. Nämä ovat laboratoriotuloksia, eivät potilailla saatuja tuloksia. Katso laboratoriotutkimus →
Satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa Abilar Kynsisienen hoitoaineen pihkalakan teho oli samaa luokkaa kuin amorolfiinin, joka on yleinen reseptillä saatava kynsilakka, ja hoitokustannukset potilasta kohden olivat pienemmät. Suun kautta otettavat terbinafiinitabletit olivat tehokkaampia kuin kumpikaan paikallishoito. Katso kynsisienitutkimus →
